Hyvän teon kohde

Mietin tuota hyväntekeväisyyskohdetta. Oikeastaan olin tosi iloinen että päädyin puhumaan juurikin eläinten puolesta, sillä heillä on tässä maailmassa heikoin ääni. Heillä ei ole sellaista.

Meillä ihmisillä on tällä planeetalla toiseksi suurin valta. Suurin valta on luonnolla, sillä sen päätöksiä vastaan meidän on hyvin vaikea tapella. Vastustella toki voimme, mutta kuten kaikki tietää, me elämme luonnon armoilla.

Meidän armoilla taas elävät eläimet.

Hiljattain meni vaalit. Oli hyvin vaikeata miettiä kenelle antaa sen ainoan äänen. Ei voinut tietää että auttaako se oma ääni jotakuta pääsemään eduskuntaan vai jääkö hän ulkopuolelle ja silloin se oma annettu ääni on ns hukkaanheitettyä.

Mulla vaakakupissa paini kaksi asiaa: työt eli yrittäjän asiat ja eläimet. Oli hyvin vaikeata löytää sellaista ehdokasta joka olisi mun kanssa 100% molemman aiheen osalta, joten kallistuin eläinten asialle ja äänestin ehdokasta joka oli eläinasioissa kanssani 100% samaa mieltä ja työsaralla olimme samaa mieltä vain 96%.

Samoin päätin tämän vuoden urheilureissuni suhteen.

Olen eläinten asialla ja tuon heidän ääntä esille, sillä jos me ei tehdä sitä, kuka muukaan sen tekisi?

 

 

En tiedä yhtään kuka on näitä tarroja ripotellut, mutta niissä on sanomaa. Päätin että reissuni voisi olla häkkikanojen olojen puolesta, sillä heidän olosuhteet pitäisi muuttaa pikimmiten. Monen muunkin lajin olosuhteet pitäisi saada kuntoon pikimmiten, mutta jos nyt vaikka aluksi saadaan kanojen olot kuntoon ja sitten isketään seuraavan lajin pariin?

Otin yhteyttä Oikeutta eläimille- järjestöön sillä tiesin heidän olleen myös kanojen asialla ja sovimme heidän kanssa, että pyöräilen Oikeutta eläimille- hyväksi ja kerätty tuotto kohdistetaan tekoihin häkkikanojen puolesta.

 

©Kristo Muurimaa

 

Tuossa ylhäällä olevassa kuvassa pitäisi näkyä kana. Valitettavasti siinä ei näy kanasta muuta kuin jälki, sillä hyvinvoiva kana näyttää tuolta, mikä on tuossa alhaalla olevassa kuvassa. Huomaatko eron näiden kahden välillä?

 

 

Ero häkkikanan ja vapaan onnellisen kanan välillä on kirjaimmellisesti niin huomattava että sitä ei voi olla näkemättä!

Kuitenkin ennen reissuani tilanne muuttui ja Suomessa viimeisin taho, joka vielä tarjosi häkkikanojen kananmunia, oli juuri tehnyt muutoksen että vuoden 2026 mennessä he ovat luopuneen häkkikanojen munista. Mun oma näkemys on että hienoa työtä, yksi ongelma supistettu ennen tuhoamista, mutta samalla ihmettelen että juuriko yritys tarvitsee 7 vuotta jotta pääsee siirtymään häkkikanojen käytöstä pois?

Tässä alhaalla kuvassa taas näkyy broileri. Se on se jota me niin ollaan totuttu syömään maustettuna ja rapsakkana ja jonka olosuhteista ei tunnu ihminen välittävät ollenkaan. Lähinnäkin kiinnostaa se maku ja vielä paremmin että jos sen kilohinta olisi edullinen.

Mä itse kutsun tuotantoeläinten lihaa karmalihaksi, sillä uskon että kaikki se huono olo ja stressi mikä linnulla on ollut, lääkkeet ja bakteerit, heijastuu sen lihassa ja sitä kautta sitten siinä ihmisessä joka sen syö.

Mun työkaveri kysyi minulta yksi päivä että olenko kauan ollut syömättä lihaa? Mun on helppo vastata tähän toteamalla että ”puolet elämästäni.”, sillä olen nyt ollut puolet elämästäni ilman kalaa ja lihaa ja noin 5 vuotta ilman kananmunia tai maitoa sisältäviä tuotteita. Mun arki ei ole muuttunut valinnan myötä yhtään vaikeammaksi tai huonoksi eikä ravintoani ole ongelma. Ei edes muille. Päinvastoin, mun kaupassakäynti on jopa helpottunut, sillä pystyn selkeästi hakemaan tuotteet ja kävelemään ohi sellaisten jotka eivät koske minua.

 

©Kristo Muurimaa

 

Kananmunista muuten vielä sen verran, että ystäväni (joka itse syö kananmunia viikottain) sanoi että kananmunat on kanan kuukautiset. Tuo lause kruunasi hienosti sen että päätin etten enää ikinä aloita kananmunien syömistä uudestaan.

 

 

Koska tilanne oli kuitenkin se, että ns kanojen olosuhteet oli jotenkin saatu paremmaksi kampanjoinnin avulla, päätimme että otetaan reissuni aiheeksi mukaan myös turkistarhauksen naalit. Kanojen olosuhteisiin liittyen oli vielä asiaa, mutta otettaisiin siihen kylkeen vielä kauniit naalit.

Tässä tullaan taas pieneen ristiriitaan asiassa.

Jos katsotte mitä Wikipedia sanoo, niin se antaa ymmärtää että Suomessa naali on määritelty äärimmäisen uhanalaiseksi. Kuitenkin samaan aikaan meillä on kymmeniä tuhansia naaleja turkistarhauksessa vankeina. On siis aivan ok jalostaa eläintä omaan tarkoitukseen ja hyväksikäyttää vaikka tietää että laji on äärimmäisen uhanalainen luonnossa?

Kun välillä mietin eläimiä ja niiden olosuhteita, en pysty ymmärtämään ihmisen raakuutta ja sitä, miten sille ei löydy rajoja.

 

©Kristo Muurimaa

 

Ennen reissuani halusin kovasti päästä käymään jossain turkistarhauksessa, varsinkin kun Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Ry mainosti isosti Helsingin sanomien etusivulla omaa toimintaa ja kutsui vieraita kahville. Otin myös yhteyttä heihin ja halusin päästä kahvittelemaan ja näkemään omin silmin sitä totuutta mikä meiltä pimitetään.

En valitettavasti saanut heti vastausta ja kun minulle laitettiin ehdotuksena kolme aikaa huhti- ja toukokuulle, en töiden vuoksi päässyt, sillä minulla oli jo niille päiville sovittuja keikkoja. Kysyin myöhemmin onko tietoa siitä, että olisi tulossa muita vierailuaikoja. Seuraava aika olisi elokuussa.

 

©Kristo Muurimaa

 

Ennen reissuani minulla siis jäi pääsemättä ja käymättä tuolla turkiseläinten kasvatustiloilla. Se ei kuitenkaan estänyt sitä asiaa ettenkö pyöräilisi tämän asian puolesta.

Ylempänä näkyy jälleen kaksi kuvaa jotka tosiaan eroavat toisistaan. Niissä näkyy se kontrasti millainen elämä eläimellä on tarhassa ja millainen elämä on vapaana olevalla. Tarhassa ketut joutuvat oleman jopa kahdestaan neliömetrin kokoisessa häkissä. Mietitään uudestaan. Neliömetrin tila. Kaksi eläintä.

 

 

Jos susta tuntuu että tässä ei ole mitään ihmeellistä niin voit helposti kuvitella itsesi viiden neliön huoneeseen ja sun lisäksi siihen toisen ihmisen. Teidän koko elämä tapahtuisi siinä huoneessa. Te nukutte siinä, syötte siinä ja ulostatte siinä. Paitsi että viedään vielä yksi mukavuus, tasainen lattia. Muutetaan lattia verkkohäkiksi, joten teidän ei tule edes mukavaa seisoa siinä.

Ehkä nyt pystyt samaistumaan eri tavalla? Ei taida tuntua kovin kivalta..

 

 

Nämä jälkimmäiset kuvat ovat kuvattu mahdollisesti turkistarhauksesta karanneesta ja kiinni saadusta siniketusta, joka on toimitettu hoitoon Eläinsuojelukeskukseen Tuulispäähän. Tästä linkinstä pääset lukemaan hänestä lisää.

 

 

Tämän mun kirjoituksen tarkoitus on vain herättää ajatuksia sinussa, lukija. Siinä, että sinä voit valinnoilla vaikuttaa.

Olen joskus kuullut kun ihmiset sanovat, että mitä se yhden ihmisen valinta vaikuttaa? Mutta kun se vaikuttaa. Jos miljoona ihmistä ajattelisivat noin eivätkä tekisi muutoksia, silloin meillä olisi miljoona ihmistä vähemmän vaikuttajina. Jos miljoona ihmistä ajattelevat että hänen teolla on merkitys, silloin meillä on miljoona ihmistä jotka vaikuttavat.

Uskon siihen, että jokaisella teolla on merkitys ja vaikutus. On se sitten se, että puollat häkkikanoja ja haluat heille paremmat oltavat tai pyrit saamaan paremmat olot vankielämää viettävälle naalille? Vaikuttaa voi niin monella tavatta ja niin monessa asiassa.

 

 

Olen aina sanonut ja tulen aina sanomaan kaikille, että kunhan vain teet muutoksia niin maailma muuttuu. Se sun muutos voi olla ihan sun omaakin terveyttä tai eläinten oloja tai naapurin yksinäisyyttä ajatellen.

Meillä on juurikin se mahtava voima olemassa että me voidaan tehdä päätöksiä ja vaikuttaa oman elämän kautta muiden elämään.

Jos haluat ehdottomasti käyttää kananmunia ruokavaliossasi, etsi tuottaja jolla on oikeasti vapaita kanoja pyri hakemaan ne hänen tilalta suoraan. Näin pääset tukemaan enemmän paikallista ja parempaa ja tuottajallekin jää enemmän käteen kun silloin kun iso ketju ostaa häneltä tuotteita. Mitä enemmän tuottajalle jää käteen rahaa, sitä enemmän hän pystyy sijoittamaan omien eläinten olosuhteisiin.

Jos haluat ehdottomasti jättää ruokavalioosi maitotuotteet niin suosittelen unohtamaan kaikki rasvattomat versiot (palaan tähän myöhemmässä blogissa) ja siirtymään luomutuotteisiin niin paljon kun suinkin pystyt. Edelleen tässäkin on ehkä parempi etsiä maidontuottaja läheltäsi ja käydä tutustumassa häneen henkilökohtaisesti ja hakemassa maito häneltä. (Tuttavani ovat tehneet näin.) Edelleen: mitä enemmän tuottajalle jää käteen rahaa, sitä enemmän hän pystyy sijoittamaan omien eläinten olosuhteisiin.

Jos taas liha on sinulle ehdoton ruokavaliossasi, niin mieti, voitko vähentää minimiin tehotuotettua lihaa ja korvata osan kasviksilla ja toisen osan hakea joltain joka myy riistalihaa? En itse puolla metsästystä, mutta kahdesta pahasta (tuotantoliha vs riista) parempi liha on se, joka on saanut koko elämänsä juoksennella vapaana ja päätyy kuolemaan luonnossa haulikosta kun sähkötainnuttimesta tai silppurista liukuhihnalla kärsien. Mitä vähemmän huonolaatuinen tuotantoliha saa kannattavuutta ja mitä enemmän kuluttaja valitsee hyvissä oloissa kasvatettua eläintä, sitä enemmän se vaikuttaa tuottajiin ja heidän päätöksiin pitää eläimistään huolta.

Toki tähän vaaditaan myös lakimuutoksia jotka eivät salli eläinten laiminlyöntejä tai eläinten huonoja olosuhteita.

Me nykyajan ihmiset emme tarvitse niin paljon ruokaa ylipäätään mitä me syödään. Meillä on myös vääristynyt kuva ruokabisneksesta ja me maksetaan meidän hyvinvoinnin avulla kova hinta siitä. Huonolaatuinen ruoka on halpaa ja hyvillä arvoilla varustettu on kalliimpaa.

Mutta tästä ruoasta haluan jutella myöhemmin. Palaan vielä hetkeksi turkiseläimiin ja häkkikanoihin.

 

 

En itse syö lihaa, mutta jos söisin, haluaisin että sillä eläimellä olisi kuitenkin parempi elämä ennen kuolemaa. Jos susta tuntuu että olen kirjoittanut höpöhöpöä koko blogin ajan, voit uudestaan skrollata tässä tekstissä olevat kuvat ja samastua vankina olevan eläimen elämään. Mitä jos sä olisit tuo häkkikana joka istuu orrella eikä näytä kovinkaan hyvinvoivalta? Entä jos sä olisit se broileri joka makaa muiden seassa yliruokittuna omassa ulosteessa? Entä jos olisitkin naali joka kärsii joka tunti ritilän päällä odottaen hetkeä että pääsee pehmeälle maalle?

Tiesitteko että luonnossa urosnaali painaa keskimäärin 3,5 kiloa ja tarhauksessa kasvatettu sen sijaan 19,4 kg? Tarhauksessa oleva vankieläin on stressaantunut ja ylipainoinen, sen liikkumista rajoitetaan vain jotta sen turkki ei vaurioituisi, sillä koko hänen elämän arvo on määritelty turkin varaan.. Broileri taas on jalostettu, sellaista ei luonnossa edes olisi. Se lintu on jalostettu kasvamaan nopeasti untuvikosta teuraskokoiseksi linnuksi.. Mitä tulee taas kananmunatuotantoon, niin joka päivä tuhannet tiput teurastetaan elävänä silppurissa, sillä ne ovat kukkoja joita ei markkinoilla tarvita ja joiden elämänarvon ihminen on luokitellut arvottomaksi..

 

Mun Suomen halki polkeminen kuvastaa sitä vapautta mikä meillä on ihmisena. Me voidaan liikkua minne vain, milloin vain. Meillä on rajaton vapaus ruoan suhteen ja meillä on kaikki maailman oikeudet. Meillä jokaisella on niin paljon vaikutusvaltaa, että me ei edes ymmärretä sitä itsekään.

Mun matka tulee olemaan Suomen pohjoisimmasta Manner-Suomen eteläisimpään pisteeseen. Matkaa pitäisi kertyä 1500 km ja se on kilometriltään sellainen määrä, jonka vapaana oleva naali luonnossa kulkisi vuodessa ongelmitta. Vapaana oleva naali voi liikkua jopa 100 kilometriä päivässä, vähintään kuitenkin kymmeniä. Naalille on luontaista liikkua, metsästää ja kaivaa koloja. Sille on epäluontaista makaa ritilän päällä syöden lajitoverinsa lihaa ja pureskella ikenensä verille vapauden toivosta.

Mun matka alkaa Nuorgamista ja jokainen polkaisu minkä pyörälläni teen, on omistettu niille vankeina eläville naaleille ja kanoille.

Edetäänkö yhdessä kohti muutoksien aikaa?

 

Vastaa

© 2019 Adventure Athlete/Running Bunny Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiosuojaus 2018 Adventure Athlete/Running Bunny Oy.

Tietosuojaseloste