Chile ja elämyksien matka.

Syy miksi matkaan Chileen on yksinkertainen ja erittäin selvä monelle läheiselleni, jotka tietävät että 99% ulkomaanreissuistani ovat aina joku maraton tai muu urheilusuoritus. Tälläkin kertaa, koska olen juoksemassa Volcano Marathonin

Ensimmäisen kerran elämässäni kävin Chilessa tammikuussa 2015 kun olin reissussa 7 maratoniin liittyen. Tämä kerta on siis minulle toinen kerta tässä maassa, mutta hieman erilaisella aikataululla, nimittäin nyt minulla olisi todellakin aikaa olla täällä ja nauttia siitä mitä tällä maalla on turistille näytettävänä.

 

BlankMap-World-1ce_Fotor

 

Reissuni lähti luonnollisesti Helsingistä, keskiviikkona klo17 aikaan. Lensin Madridin ja Santiagon kautta joissa molemmissa paikoissa yhteensä odottelua reipas 10 tuntia.

Kuinka paljon arvostinkaan sitä, että siitä huolimatta että olin unohtanut tilata lennolleni kasvisruoan (vissiin eka kerta kun näin käy) ja sanoin että asiasta ei kannata huolta tehdä, toimitti lentoemo minulle vegaaniaterian hetken kuluttua. Onneksi minulla oli ostettu konvehteja pari rasiaa (olihan menossa mun herkkupäivä) joten tiesin että kenelle toisen rasioista kiitokseksi annan.

Mun reissuun pakkaaminenkin oli asia joka ei mennyt putkeen, vaikka mun mielestäni olin aloittanut pakkaamisen ajoissa, siitä huolimatta istuessani koneessa tajusin yhtäkkiä että siinä vaiheessa kun olin pakannut reissuun shortsit ja mun piti seuraavaksi pakata paitoja, tuli puhelu ja pakkaaminen jäi siihen. Sitten kun jatkoin, enpä enää muistanut mihin jäin. 😀 Niinpä päälläni oli reissuni ainut t-paita….

 

12183844_10204640836083411_175545376887406099_o

 

Santiagossa oli hellettä. Päätin siis lentokentällä istumisen sijaan suunnistaa keskustaan edes muutamaksi tunniksi. Asteita piisasi 30 ja aurinko porotti taivaalta ilman että yksikään pilvi tuli sen tielle. Mulla oli farkut ja valkoinen t-paita sekä tennarit jalassa, mutta kovasti kaipasin päälle vain mekkoa ja varvastossuja, pelkkiä bikineitä tai vielä parempi vaihtoehto olisi pelkkä pyyhe ja viereen kylmä suihku. Taksin sijaan (19 000 pesoa) hyppäsin bussiin joka vei keskustaan ja toi takaisin kentälle hintaan 2900 pesoa.

Perille päästyäni aloin paikallistamaan paikkaa missä syödä ja mahdollisesti sellaista jossa olisi myös wifi yhteys. Tämä on sitä kuuluisaa addiktiota kun ei pysty hetkeäkään olla päivittämättä sometilejä uudesta paikasta. Pian löysinkin paikan nimeltä Cosmopolitan missä yhdestä pizzasta ja juomasta pulitin Suomen valuutassa 20€. Tärkein oli kuitenkin lämmin ateria, joka ei maistunut niin hyvältä kun näytti. 😀 ja uutena kokemuksena oli digitaaliset menut, mikään ei ollu mielestäni niin siistii kun selata mehua ja klikata sitä mitä halusi, lopuksi painaa tilausta jolloin tarjoilija tuli hakemaan iPadin pois ja tilaukseni käsiteltiin juuri sellaisena kun sen halusin.

 

20151105_164206_HDR~2

 

Syömisen jälkeen jatkoin kiertelyä kelloa vilkuillen. Kadun varrella oli paljon myyntikojuja sekä myyntipisteitä jotka oli levitetty pelkästään maassa laitetun lakana päälle. Shoppailemaanhan tänne en tullut joten katselin vain sitä mitä tarttin: paitoja. Ostinkin ihanan huivin vain 1000 pesolla ja heti ekassa kaupassa mihin astuin sisään, löysinkin ihanan paidan. Huomaatteko ristiriidan? Etsin paitaa mutta ostin huivin johon ostin sopivan paidan. Tekeekö muut naiset tätä?

 

12191373_10204641617702951_2613278063054430027_o

 

Kiitollinen olen siitä että mulla on hyvä suuntavaisto sekä valokuvamuisti, osasin takaisin oikealle bussipysäkille hetkessä ja lähdin kentälle hyvinkin ajoissa. Seuraava lento vie minut Calamaan, jossa olisi tarkoitus majoittua nelisen yötä.

 

20151105_215032_HDR~2

 

Koneeseen astuttua huomasin että sain ikkunapaikan, mikä tuntui koko ihanasti alkaneen reissun piste iin päälle. Tiesin että tällä lennolla tulen näkemään paljon vuoria ja mikäs sen parempaa että niitä sai ihastella rauhassa. Tällä etapilla ei silmät menneet kiinni vaan nassu liimautuneena ikkunaan tuijotin kauniita maisemia ja mietin, kuinka yksi tavotteistani juosta Mount Everestin maraton ja kiivetä itse vuorelle saattavatkin toteutua vain pelkästään siksi, että kuinka kovasti olen asioiden eteen valmist tekemään töitä. Vuoren missä päin maailmaa ovat aina kiehtoneet,mutta joihin en ole vieläkään päässyt kunnolla reissaamaan.

 

20151105_223501_HDR_Fotor

 

Oikeassa olinkin, eikä maisemat ikkunasta jättäneet kylmäksi vaikka kylmältä näyttikin. Aurinko oli laskemassa ja taivaalle laskeutuvat värit olivat niin kauniita ettei niitä mikään kamera pystyisi tallentamaan.

Parin tunnin lento hurahti huomaamatta ja musa korvissa seurasin kun koneemme alkoi tekemään laskua Calaman kentälle. Pian pääsen asettumaan hetkeksi ja totuttelemaan itseni tähän ilmastoon.

Tässä lukijoille esimakua siitä mihin maratonille lähdinkään! 🙂

Seuraavassa blogissa Calamasta!

 

 

 

 

Vastaa

© 2018 Adventure Athlete/Running Bunny Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiosuojaus 2018 Adventure Athlete/Running Bunny Oy.

Tietosuojaseloste